Helsinki Bike Show 2016 (teksti versio)

HBS 2016

Helsinki Bike Show, rakennettujen ja muunneltujen moottoripyörien ride-in näyttely järjestettiin 11.6.2016 Helsingin kaivopuistossa. Tapahtuma paikka oli paluu juurille, koska juurikin samassa paikassa järjestettiin ensimmäinen HBS vuonna  2004. Tapahtuma siis täytti 12 vuotta. Itselleni tuo kaivopuisto näyttelyalueena oli upouusi, koska en siellä ollut aikaisemmin vieraillut. Jotenkin sitä on turtunut ajatukseen, että oma prätkä ei ole tarpeeksi hieno näyttelyyn vaikkakin sitä on muutellut ja rakennellut. Tämä on tietysti aivan väärä ajattelutapa. Kaikki muunnellut ja rakennetut moottoripyörät ovat tervetulleita tapahtumaan, myös hieman ”kevyemmin” muokatut. Mikäs sen hienompaa kuin piiiitkät rivistöt eri kategorioiden prätkiä. Tätä samaa spiikkaili tapahtuman juontaja Tuomas Rajala estradilla, kun huomattiin että näyttelyosaston ulkopuolella oli satoja myös toinen toistaan maukkaampia yksilöitä. Tapahtumanhan yksi päätarkoitus on tuoda prätkäkulttuuria suuren yleisön nähtäväksi.  Tästä syystä tapahtuma on edelleenkin kaikille ilmainen.

Omalta talliltani tapahtumaan osallistui kuusi pyörää, joista kaksi chopper osastoon ja kolme classic kustom osastoon. Noh, bobbereitahan ne kolme olivat, mutta semmoista kategoriaa ei ollut, joten sinne vaan jonon jatkoksi. Se yksi prätkä meni MMAF:n teltan somistukseen, joten omistajansa, Juha Puolitaival, kuka muuten oli tänä vuonna päävastaava tapahtumassa ajeli kaivariin jo hyvissä ajoin.  Matka tapahtumaan meni meiltä mukavasti hieman tuulisessa ja kieltämättä kylmässä ajoviimassa. Luonnollisesti tykit jalassa. Varsinkin Helsingin keskustassa oli jonkun verran ruuhkaa, oletettavasti hieman päällekkäin olevasta Helsinki puoli maratoonista. Saavuimme siis alueelle paria minuuttia vaille järjestävän tahon ilmoittamaan klo 11.00 maagista takarajaa näyttelyyn osallistuville pyörille. Menomatka sujui tällä kertaa ilman teknisistä syistä johtuvia (hahaha) pysähdyksiä, mitä nyt chopper hondasta katkesi kytkinvaijeri noin 20 metriä ennen climaksia. Nopeasti oli kuitenkin työntöapua tarjolla. Senhän jokainen prätkäjäbä ja kissa tietää. On kunnia-asia auttaa toista samanmoista hädässä. Jep.

Mopot omille paikoilleen ja kuppi kuumaa kahvinpaskaa kitusiin. Sitten hakemaan infosta laput ja samalla jätin sinne peoples choise äänestyslipukkeet, jotka olivat tänäkin vuonna vastuullani. Itse päräytin MMAF:n ständille tekemään tuhojani ja heitin ylimääräiset ajovarusteet pois pukien HBS STAFF paidan ylle. Ukot olivat saaneet osaston hienoksi ja kun mukavaa musiikkia tulvi eetteristä, niin mikäs siinä oli ollessa. Juontaja Rajalakin tuli ständille ja kättelyn päälle hieman jutustelua. On näköjään itsekin prätkämiehiä ja sanoi jollei kutsua juontotehtäviin olisi tullut, niin olisi varmasti muutenkin saapunut paikalle. Hienoa. Viimeaikoina, kun on kolunnut jo kymmenettä vuotta eteläsuomen asfalttipätkiä , on hän löytänyt hiekkamutkat uudestaan ja harrastus on taas saanut uutta kipinää.  Näinhän se menee, jotkut vaihtavat pyörää, jotkut valtaavat uusia alueita ja jotkut taas lopettavat harrastuksen palatakseen siihen sitten viiden kymmenen vuoden päästä uudestaan

Jokatapauksessa, MMAF:n miehiä oli paljon paikalla, joten oli aikaa käydä ihailemassa tämänkertaista saldoa ja kun aurinkokin aina välillä näytti omaa osaamistaan, niin mikäs siinä oli kierrellessä tapahtumaa aina välillä tuttuja bongaillen ja yhdessä ihmetellen toisten hienoja innovaatioita. Omasta mielestäni varsinkin cafe racer osastolla oli erittäin laadukasta prätkää ja kieltämättä Retzin superkapoinen shovel chopper oli näyttävä ilmestys livenä. Kännykkäkamera sai taas kyytiä, niin kuin monen muunkin prätkän kohdalla. Nopeastihan aika menee kun on mukavaa tekemistä ja tuttuja keiden kanssa pölistä, milloin mistäkin aiheesta. Aikas kansainvälistä touhua ja näyttelyvieraita oli aina japanista asti ja euroopan edustusta taisi olla seitsemästä eri maasta. Pysähdyttävin oli kuitenkin frendin näkeminen, kuka oli ollut pari vuotta sitten erittäin pahassa onnettomuudessa, jeps, prätkällä. Todella lähellä olivat taivaan suuret siniset tuntemattomat tiet, mutta niin vain tuli moikkaamaan omilla jaloillaan ja pitkät keskustelut käytiin. Prätkäkuumetta oli ilmassa havaittavissa mutta genreä kyllä kertoi  joutuvansa vaihtamaan ihan fysiologisista syistä.  Oikea jalka kun on hieman tunnoton ja nilkka ei taivu lainkaan. Pysähdyttäviä juttuja ja hienoa että frendillä harrastus jatkuu oletettavasti.

 Juuh, Aliensien ukkojen lihasoppaakin tuli nautittua. Jokainen näytteilleasettaja sai ruokalipukkeen. Maistuvaa ja erittäin paljon arvostan safkalipuketta, koska näyttely kuitenkin kestää sen viitisen tuntia joten annos oli kyllä paikallaan. Näyttelyhän on toteutettu yhteistyössä MMAF:n ja Aliens MC:n kanssa niin että Aliensit touhuavat raskaan työn ja me byrokratian, näin karkeasti erotellen. Tilaisuuden jameistakin taisi vastata Aliens MC:n mies ”disc jockkeyksi” muuttuneena  ja hyvin vastasikin.  Pekka ”Wizard” Mannermaakin oli mukana näyttelyssä omalla panoksellaan ja touhusi  laadukasta viivaa ihan meidän ständin vieressä. Ensi talvena, kun nuo pellit menevät omasta uusiksi on kyllä tarkoitus itsekin ottaa straippia mopoon. Miten niiden tekeminen voi ollakkin niin helpon näköistä ja kaikki kuitenkin tietävät kuinka vaikeaa se on. Sitten olikin aika palkintojen jaon. Tämän puolestaan juonsi meidän kaikkien tuntema Samuel Heikkinen, pitkän linjan HBS aktiivi.  Todella hyvin oli jengiä jäänyt ihan loppuun asti näyttelyyn ja kansa kansoittikin näyttelylavan edustan. Hieman nopeuttaakseen palkintojen jakoa Samuel ilmoitti kategorioiden kolmen parhaan prätkän numeron etukäteen jolloin mestarit ajoivat taideteoksensa jo valmiiksi ”lähtöpaikalle”, josta oli sitten helppo kirmailla ramppia ylös lavalle nappaamaan pokaali. Tietysti palkintojen jakoon uhrautui aikaa vaikkakin eräs, prätkäpiireissä hyvinkin tunnettu ruotsalainen nappasi samalla kertaa kolme pyttyä, sen verran kuitenkin voittajia oli. Tämän jälkeen jäähyväisten aika ja kaivarissa alkoi päinvastainen kuhina eli purku. Onneksi oman tallin ukot olivat sen verran lojaaleja että jäivät odottamaan minua kun jeesailin MMAF:n ständin purkua. Aliens MC:llä oli tapahtuman jälkeen perinteiset kinkerit joista minä en tiedä mitään, koska lähdimme taas seikkailemaan hesan keskustoihin suuntana koti.

 Tällä kertaa matka ei ihan niin joutuisasti tapahtunutkaan. Toinen choppereistamme kävi vaan kolmella ja toisella ei pystynyt ajamaan kuin reilua kahdeksaakymppiä…olisiko ollut laatikko hieman löysällä. Noh, nilkutimme kotiin hämeeseen kolminumeroista tietä pitkin kuin Jamie Lee Curtis konsanaan laahustaessaan Mike Myerssiä karkuun Halloween elokuvassa,. Mut heyy, ei kastuttu, mikä on aina mukavaa. Stanan kova tuuli kyllä oli ja elävästi tuntui, että katselee ajolasien läpi gopro elämää. Niin hienosti puut olivat vinossa näkökentän äärilaidoilla. Täällä tähän ja mukavia kilometrejä kaikille.

Lopuksi palkintojen voittajat:  

Chopper:

1.       Pauloff `Lilith

2.       Retz `HD Chopper

3.       Sami Järjelä `Panhead-48

Custom:

1.       Johnny Martinsson `Jolly Jumper

2.       Markku Leinonen `HD Night Train

3.       Jari Nuutinen `Performance Scrambler

Classic Custom:

1.       Harri Tirkkonen `Panhead-51

2.       Tuomas Timonen `Devils Shovel

3.       Roni `Panshovel

Café Racer:

1.       Tatu Ovaskainen `HD Sportster

2.       Henri Ikola `Honda Café Ave

3.       Börje `Triton-53

Sportbike:

1.       Klaus Haikkola `Honda Homet

2.        Tuomas Salmela `V-Rod

3.       Ilkka Uusi-Luomalahti `Suzuki TL 1000R

Street Fighter

1.       Jamppa ´Buell

2.       Janne Renqvist `BMW R80

3.       Sami Helin `Honda Martaray

Jurys Choise : Johnny Martinsson `Jolly Jumper

Best Paint:  Johnny Martinsson `Jolly Jumper

Peoples Choise:  Marko Timonen ´HD-56

HBS 2015

Tämä teksti on julkaistu aikaisemmin MMAF:n jäsenkirjeessä. Mutta koska meikäläisen kynästä niin olkaatten hyvät.

HBS 2015

 ”No, kuinkas sitten kävi, hä?” Meitä oli minä eli Teke, ja mun kolme drugaani eli Vasenkaista, Harry ja Timo, Timo ollen todella Timopää, ja me istuttiin Riksulaisessa maitobaarissa yrittäen päätelmöidä mitä tehdä lauantaina, lauantaina, joka olisi villi, aurinkoinen, holotna kesäpaska, joskin kuiva.” Pääpaino olisi tietysti sanoilla kuiva ja aurinkoinen, joten pyysin nämä kolme ja muitakin mukaani aamusta ajelemaan prätkillä kohti helsinkiä, jossa olisi lauantaina tämänvuotinen Helsinki Bike Show. Myös MikaS oli aikeissa matkustaa Nurnijärveltä kohti Helsinkiä, mutta aikatauluja koodatessamme huomasimme yhteisajon olevan vain haave. Mikan piti viedä HBS-materiaalia tapahtumaan jo aikaisin.

”Alussa oli Aihio ja aihio oli Rakentajan tykönä, ja aihio oli Projekti. Tämä projekti oli alussa kasaa paskaa. Chopper-Jumalan uskollisen tehtävä olisi joka päivä toistaa nöyrästi laulaa sitä ainoata muuttumatonta tapahtumaa, jota voidaan väittää eittämättömäksi totuudeksi. Chopperin rakentelu on parhaanakin päivänä ihan perseestä!” (Umberto Ecoa ja  Hämeenlinnan Heseä tapaillen)

Tämähän on usein se lähtökohta, josta rakentajat lähtevät syksyn saapuessa ajokaudenpäättäjäisistä kärsimistään synneistä rakentelukauden haasteita ratkomaan. Näin voin kertoa myös hieman tapahtumassa järjestävien osapuolten touhuja vierestä seuranneena tapahtuneen. Ensimmäiset palaverit taidettiin käydä jo syyskuun aikana. Hyvä niin, koska jonkun verran oli myös tällä kertaa järjestävillä haasteita eikä asiaa auttanut hirveämmin se, että muutamat pitkänlinjan tapahtuma-aktiivit jättäytyivät sivummalle. Toki auttoivat päävastuunottajia omalla vuosien varrella saamallaan kokemuksen tuomalla viisaudellaan. Näinhän se menee myös joillakin rakentajilla. Haalivat silmää miellyttäviä osia swäpeistä, vaikeivat juuri tähän projektiin niitä vielä tarvitse, vaan johonkin tulevaan. Johonkin joka vasta muhii sydämmen perukoilla.

Takaisin lauantaihin; 

 Linnunradan läntisen kierteishaaran hyljityllä, kartoittamalla laidalla, on pieni merkityksetön keltainen aurinko, joka meille alkoi kesän ensimmäisiä lämpimiä säteitään paistaa. Matkaan lähdetiin kolmella rakennetulla prätkällä ja yhdellä homosohvalla(hahah). Myös eräs auto alkoi seurata meitä joten kutsun sitä vaikka huolto-autoksi. Aurinko siis paistoi jo heti aamusta ja ajo sujui mukavasti. Ei tullut kuin kaksi pysähdystä teknisten ongelmien takia, mutta nekin oli vain hiirenpieruja sammalmetsässä.

Hiirenpieru sammalmetsässä

Saavuimme Hietsuun, jossa Aliens MCn ukot ohjasivat meidät alueelle. Homosohva jäi turistialueelle, kuin myös kotilo. Näyttelyasettajan lappuja hakiessa huomasin että MikaS olikin mennyt sairaalaan neitonsa kanssa lisääntymään ja Pikku-Jussi oli hakenut HBS materiaalin hyvinkään sairaalasta. Näin se homma etenee. Onnea koko Mikan perheelle!  MMAFn teltalla oli jo täysi päivystys ja tohina päällä ja minä yrittelin jeesata siinä samalla. Chopperit, bobberit, raaserit ja fighterit, toinen toistaan hienompia, soljuvat hiljaksiin mukavien pakoäänien saattelemana näyttelyalueelle. Paljon uusia tuttavuuksia ja jonkun verran jo aikaisemmista näyttelyistä tuttuja. Sitten klo löi 11 reikäreikä ja juontajakaksikko, Viivi Pumpanen ja Santtu Ahonen, aloittivat bileet. Ja mitkä bileet ne olivatkaan; Viivin reippaasta olemuksesta roiskuva positiivinen energia tarttui kaikkiin ja hän lähetti iloisia feromeitaan koko Etelä-Suomeen, joten ihmiset tulivat sankoin joukoin katsastamaan tämänkertaisen  HBS:n kalustoa. Ja mikäs sinne oli tullessa ihastelemaan suomen laadukkainta moottoripyörä näyttelyä. Näyttelyhän on kaikille ilmainen ja toinen iso juttu oli se että näyttelyyn tultiin ajamalla. Tärkein anti kuitenkin on se, että tuolla näkee livenä todella maukkaita prätkiä ja pääsee rupattelemaan muiden rakentajien ja tuttavien kanssa. On hieman eri asia kuolata ja hämmästellä interwepissä rakentelijoiden innovaatioita kuin nähdä ne suoraan omien silmien edessä ja siinä samalla voi kysäistä/kehaista laitteen teknisistä ratkaisuista ja muodokkaista . Suomen talvi on pitkä ja rakentelijat laittavat koko sielunsa peliin; verta, hikeä ja joskus jopa kyyneleitä. Joillakin on vaan se taito ja tahto. Arvostan. Porukkaa siis riitti. Hienot näyttelypaidatkin, joissa oli WSA kuvassa, loppuivat aivan totaalisesti kesken. Näin kävi myös käsittääkseni Kahvilan hodareille myös. ” Turistialueet” pursuivat erittäin laadukasta kalustoa mutta ikäväkseni en sinne kerennyt pyörähtämään. Siinä missä lappuliisojen idioottityöskentelyä vain katseltiin pahalla silmällä niin kadun toiselle puolelle parkkeeranuttua jäätelömyyjää kyllä  ahdisteltiin rahalla ja kauppa kävi. Tuli siihen toinenkin polkupyöräjätskikauppias ja katselin et nytkö tässä sota syttyy, mutta mitä vielä. Vierekkäin myyjät ahersivat eurot silmissä. Jossain vaiheessa kauppiaita oli kolme. Itsekkin kävin jäätelön nauttimassa ja siinä samalla bongasin kun kirkkaankeltainen dukati parkkeerasi ständimme taakse kadun laitaan. Naiskuski mustassa kokonahka-asussaan herätti kyllä huomiota, varsinkin kun hänellä oli vielä dukatin kanssa sävysävyyn keltaiset korkokengät. Heti kun huomattiin lappuliisojen touhut niin PJ kävi juttelemassa heidän kanssaan. Onneksi oltiin vuokrattu myös Shown viereinen pieni hiekkakenttä niin saivat kadun varressa olevat pyörät suojapaikan.

Kaunis oli sää ja varmasti moni muu allekirjoittaneen lisäksi sai punotusta kasvoilleen. Kesän ensimmäinen hellepäivä. Tuuli kyllä riepotteli  meidän telttaa aikas lailla.

Shown jatkot olivat perinteisesti Alienssien tallilla, mutta me lähdettiin jäbien kanssa chopper-jumalan luokse BBQ- kutsuille. Sielläkin oli piha täynnä näyttelytasoista kalustoa. Oli Knuclee, pannuja, shoveleita, sportteja sekä bobber-jammu ja 70-luvun original moto-guzzi unohtamatta ameriikan autoja. Mutta se onkin eri tarina se.

Road Trip-Joutsa Chopper Show 2015

OI!! Jäkälät!
Tämä video ei shiiit sisällä yhtään näyttelykuvia joutsasta. Pelkästään reissuvideon.
Olkaa silti hjuvat!

Ai ni, tallin koneel on  paremmal kuvanlaadul. Tervetuloa katsomaan.

Lahti Hela Ride-in show osa 1

Morot.
 Käytiin MMAFn nimiin oleskelemassa otsikon mukaisessa näyttelyssä. Kiitokset koko Sabre MCn ukoille.
Tässä jotain fotoja.

Kustom Kulture Show Video ( lyhyt)

 Aye Fackers!

 Tuli oltua kaapelilla koko viikend ja kamerakin oli mukana. Harmi vaan etten kaikista osannut/tajunnut/ymmärtänyt ottaa kuvallista materiaalia. Noh ,tässä nyt se mitä kuvasin.

Joutsa Chopper Show reissu mopoja

 Tässä joitakin samassa reissussa olleiden mopoja....

Joutsa Chopper Show 2014 reissu kuvia

Kuvia tämän vuotiselta joutsa chopper show reissusta. Kuvat luonnollisesti epäjärjestyksessä.heh.

Suurin osa minun ottamia mutta nykäpään ja erään Mikko L.n ottamia kanssa muutama.